torstai 8. huhtikuuta 2010

Junailua ja Varanasi! (Akseli)

On taas ehtinyt tapahtua! Nyt kirjoittelen Varanasista, reilu 1000km (raiteita pitkin) edellisesta kohteestani. Jamppukin loytyi mukavasti ennalta sovitusta paikasta!

Aurangabadista lahdin tiistaina matkaan kohti Varanasia. Ensin otin bussin Jalgaoniin, noin 4,5h matkan paahan. Ja Jalgaonissa vietin nelisen tuntia junaa odotellen, junavirkailija Aurangobadissa suositteli menemaan hyvissa ajoin. Odottelu oli tuskaista, silla Jalgaon ei ole mikaan suosittu lomakohde ja ihmiset olivat uskomattoman uteliaita minun suhteeni. Pahimmillaan ymparillani seisoskeli kolmisen kymmenta tyyppailiaa, muutama puhui englantia. Vastailin kymmenet kerrat samoihin kysymyksiin kotimaastani, nimestani, avio-tilanteestani ym.. Luojan kiitos juna sitten lopulta saapui, ihan ajallaankin ja paasin matkaan.

Junamatkan aikana sana 'puuduttava' sai elamassani uuden merkityksen. Makasin kaikkien kamojeni kanssa ylapedilla hiessa tuntikausia. Juna lahti Jalgaonista klo 19.15 joten ilta ja yo meni suht kivasti. Alussa olin tietysti innoissani, matka kohti legendaarista Varania ja Jalmaria oli alkanut. Kun herasin aamulla, olikin jo ensimmaiset 12 tuntia mennyt. Sitten alkoi matkan puuduttava osuus. Toinen 12 tuntia oli edessa, matkan oli tarkoitus kestaa 24 tuntia. Paivalla oli todella kuuma, olin nihkeimmassa nukkumaluokassa, ei minkaanlaista ilmastointia. Vain tuulettimet katossa ja ikkunat auki. Juna oli luonnollisesti myohassa, pari tuntia, matka siis kesti yhteensa hieman yli 26 tuntia. Paasin Varanasiin illalla myohaan ja tottakai hostellini oli kussut varaukseni ja minulla ei ollutkaan yopaikkaa! Oli pakko vaan lahtea jonkun hostellilobbarin matkaan ja paasinkin varsin mukavaan hostelliin. Tingin viela hinnankin kohdilleen, 200INR.

Seuraavana aamuna pakkasin kamat ja lahdin kohti Madhur Milan Cafe:ta, jossa Jampun kanssa olimme sopineet tapaavamme. Mesta ei loytynyt ihan helposti, olinkin 20min myohassa paastessani paikalle, Jamppu oli jo kuumottuneena venailemassa. Oli mukava nahda, otimmekin koko paivan suht rennosti, tutustuin Jampun opastuksella Varansiin, joka on uskomaton kaupunki. Saimme myos todella mukavan hostellin. Varanasi vaikuttaa mukavalta, se on myos huomattavasti turistisempi kuin Aurangobad, joka tekee valilla ihan hyvaa. Jatkuvan tyyppailun ja huomion keskella oleminen on raskasta.

Varanasi on kuitenkin suht nopeasti nahty, vanhakaupunki on pienehko ja ghatit kappailee vartissa lapi. Onhan taalla toki nahtavaa, mutta kuumuus ja kaupungin kiireet ajavat meita kohti pohjoista, olisi mukava vierailla pienessa kaupungissa. Lahdemmenkin (jos junat sallivat) matkaa jo huomenna kohti Darjeelingia, jonka alueella vietammenkin sitten parisen viikkoa.

Hyvat fiilikset, mukavaa matkata yhdessa alun jalkeen. Totesimme tosin, etta alun erillaan olo oli kylla loistava homma, saimme kokea kulttuurishokin kumpikin tahollamme ja nyt tavatessamme tuntui kuin aivan toinen matka olisi alkanut. Eilinen menikin lahinna puhellessa alkumatkan tapahtumista ja matkallaolon siisteyden kelailemisessa.

Ps. Tasta lahin kirjoittelemme merkinnat tanne blogiin yhdessa!

3 kommenttia:

  1. Hienoa kuulla, että olette hengissä :)
    Tuo alku oli liian jännittävää, kun matkasitte erillänne.
    Pitäkää huolta toisistanne.

    ..ja siitä rinkasta sekä ainoasta puhelimestanne.

    -Ritva

    VastaaPoista
  2. Anonyymi

    Kiva,kun löysitte toisenne.
    Turvallista matkaa edelleen.

    Mummu

    VastaaPoista
  3. Hienoa, että olette nyt yhdessä! Jatkakaa turvallisesti eteenpäin. Ja aina kun jaksatte, päivittäkää blogia :)

    Mutsi

    VastaaPoista